Erittäin pitkän kirjoittajasta riippumattoman syyn takia blogia ei olla päästy päivittämään, mutta viimeinkin asia tulee korjattua joten seuraavassa tarinaa viimeisimmästä reissusta Portugaliin.
Heräsin perjantaiaamuna töihin jo reippaasti ennen kuutta, jotta saisin edes jotain
aikaiseksi ennen lentokentälle suuntaamista. Bussi kentälle Leppävaarasta löytyi pienen haahuilun jälkeen, ja matka kentälle alkoi. Olin tehnyt lähtöselvityksen jo etukäteen internetissä ja matkalipun tiedot löytyivät täten jo suoraan matkapuhelimesta.
Lento Frankfurtiin jossa koneenvaihto sujui ilman suurempia ongelmia, jos ei hienoista myöhästymistä lasketa. Vieressäni istui tyttö jolla oli korvarenkaana kuivunut sitruunanviipale, taitaa olla muotia. Frankfurtissa olosuhteet olivat suhteellisen kurjat, sivutuuli puhalsi lujaa ja kone heilui edestakaisin sekä laskeutuessa että lentoonlähdettäessä. Lentokentällä ehdin haukata jonkin verran purtavaa ja yritin nukkua hetken josta ei tullut yhtään mitään.
Lissaboniin saavuin aikataulussa ja lentokentältä lähtevä keskustaan menevä bussi löytyi heti terminaalin ulkopuolelta, eikä 1,5 euron hintakaan päätä huimannut. Puolisen tuntia ja olin majapaikassa vanhassa kaupungissa, melko uupuneessa tilassa pitkän päivän jälkeen. Kävin lähellä olevassa intialaisessa syömässä tandoorikanaa, ja nukahdin melko pian sen jälkeen.
Lauantaiaamuna heräsin jo hyvissä ajoin, söin tukevan aamiaisen joka kuului hintaan ja hyökkäsin kävellen lähialueita tutkimaan. Aamulla keli oli sen verran viileä että kaulaliina oli tarpeen, ja muutenkin näkyvyys melko sumuinen. Puoltapäivää kohden lämpeni jo mukavasti 14 asteen tietämiin.
Tässä vaiheessa on huomautettava että Lissabon ei välttämättä ole liikuntarajoitteisille se ykkösmatkakohde. Kaupunki on rakennettu 7 kukkulan päälle joten kapuamista riittää ja kunto kohenee. Kiertelin katuja ristiin rastiin ja huomasin että nousua riittää lähes joka suuntaan mentäessä tarpeeksi asti. Ylhäältä kukkuloiden päältä avautui lopulta upea näköala kaupungin yli, ja oli helpompi hahmottaa missä mikäkin kaupunginosa sijaitsee.
5 tunnin kävelyn ja lounastauon jälkeen palailin majapaikalle, ja otin reilut päiväunet jotka tulivat tarpeeseen. Illemmalla lähdin vielä kiertelemään toiselle puolen kaupunkia, ja poikkesin oluella hyvin erikoisessa baarissa nimeltä Pavilhao Chines. Baarin omistaja on kerännyt tuhansia esineitä ties mistä maailmankolkista ja baari itsessään onkin oikeastaan museo. Erittäin hienot puitteet ja ystävällinen palvelu, ei voi kuin suositella.
Illan ohjelmassa oli auringon jo laskettua vielä pakollinen osio eli syöminen, koska nälkä alkoi pikkuhiljaa hiipiä pitkän päivän kiertelyn ansiosta. Valitsin paikaksi Tapasravintolan, ja kohtuullisella hinnalla sain hyvää apetta jolla jaksoin palailla majapaikkaan.
Tätä kirjoittaessa on jo sunnuntai, aamiaiset syöty ja aika käydä ostamassa parit tuliaiset. Sitten onkin aika jo siirtyä lentokentälle, aikaeron takia koko päivä menee matkustaessa mutta pääsen kuitenkin inhimilliseen aikaan takaisin Helsinkiin,
ennen työviikon alkua.
