Geneven visiitin jälkeen otin bussin Ranskaan, edellisestä visiitistä oli vierähtänyt jo 8 vuotta. Tuolloin olin taittanut matkaa rautateitse Interrailin yhteydessä. Chamonix kiinnosti paikkana erittäinkin paljon, koska se sijaitsee n. kilonmetrin korkeudessa ja on vuorten ympyröimä. Mahdollisuuksia liikkua on monenlaisia, ja parin päivän aikana ehtisi nähdä hienoja maisemia.
Bussi tiputti keskellä kylää, ja nopeasti huomasin että turisteja on jo sesonginkin takia runsas määrä. Vein rinkan hostelliin säilytykseen ja lähdin kiertelemään ja etsimään ruokapaikkaa. Aseman lähistöltä löytyi kohtuuhintainen hampurilainen, joka oli erittäin maukas. Jo tässä vaiheessa aloin käsittämään että ranskalaisia haukutaan turhaan tylyiksi, sitä paitsi he todella tajuavat hyvän ruoan ja palvelun päälle.
Iltapäivällä otin kaapelihissin Aiguille du Midin huipulle, aina 3842 metrin korkeuteen. Jo itse kyyti huipulle otti vatsanpohjasta vaunun keinuessa edestakaisin, mutta matka oli sen arvoinen. Huipulla oli talviset olosuhteet mutta aurinko paistoi kirkkaasti ja lämmitti jonkun verran. Ilmanalaan totuttelu kesti aikansa, portaiden nouseminen nosti sykettä ja jopa ajoittain huimasi mutta siihen tottui hetken päästä. Himalayalla oli sentään aikaa totutella ilmanalaan. Aiduille du Midin huipulta avautui näkymä sekä Chamonixhin laakson että Mont Blancin huipulle, sekä lukuisiin muihin yli neljän kilometrin huippuihin.
Vuoristokierroksen jälkeen istahdin yhdelle lukuisista terasseista ottamaan oluen, ja kirjauduin majapaikkaan sisään. Kävelin myös lisää ympäri kaupunkia ja pian koittikin jo ilta. Kävin parin irlantilaisen ukon kanssa syömässä illalla mutta menin ajoissa nukkumaan koska seuraavalle päivälle oli vielä tehtävää.
Heräsin seuraavana aamuna jo kahdeksalta, ja aamiaisen jälkeen hain kaupasta vähän urheilujuomaa ja suuntasin kävellen lähikyliin. Vuoristopuroa seuraten kävelyreitti poikkesi metsän halki ja nousuakin tuli 10km matkalla 250 metrin verran, ja päädyin pieneen kylään nimeltä Argentière. Söin jälleen kerran maukasta ruokaa siellä, ja odottelin lähtevää paluujunaa takaisin Chamonixhin. Aikataulun niukkuuden takia en voinut patikoida takaisin, koska bussi Geneveen lähti viideltä iltapäivällä. Tuohon bussiin sitten mainiosti ehdinkin haettuani matkatavarani hostellilta.
Chamonixta voi suositella matkakohteeksi jo pelkästään mahtavien maisemien takia. Jos aikaa on enemmän, kannattaa kokeilla kiipeilyä, vaellusta, pyöräilyä tai vaikkapa riippuliitoa. Kaikkea mahdollista ja mahdotonta näkyi olevan tarjolla. Hinnat ovat niin kohtuulliset kuin turistikohteessa voi vain olla, mutta lähikylissä on aavistuksen edullisempaa ja rauhallisempaa. Samoja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla niissäkin.
Iltasella olin takaisin Genevessä ja kävin vielä syömässä todella hyvää vietnamilaista ruokaa ravintolassa nimeltä Indochine. Ruoka tuli nopeasti ja oli erittäin maukasta ja paikallisilla standardeilla edullista. Seuraavana aamuna herätys paluulennolle oli jo 5:20 joten menin järkevissä ajoin nukkumaan.
