Eilen aamulla lahdin jo yhdeksan jalkeen metrolla aivan kaupungin laidalle Bukhansanin luonnonpuistoon. Otin mukaan retkikamppeet ja repun ja tarkoituksena oli tehda n. 10km vaellusreitti johon sisaltyi kiipeaminen 750m vuoren huipulle. Polku oli melkoisen raskas,ja loppua kohden erityisen hankala, koska huipulle paasy tehtiin ottamalla kiinni metallisista putkista jotka oli kiinnitetty kallioon. Joka tapauksessa mahtavat maisemat jahka huipulle paasin, ja tuuli oli melkoinen!
Oikeastaan sitten seuraa vaelluksen seikkailuosa. Tietenkin eksyin hieman polulta vaikka viitat olivat englanniksi. Jossain vaiheessa huomasin etta marssin sellaista polkua jossa ei pahemmin muita jalkia nakynyt, vaikka vaeltajia olin nahnyt jo vaikka kuinka monta. Tormasin hetken harhailun jalkeen pariin kuitenkin pariin jotka neuvoivat kuinka paasen metroasemalle. Jalkeenpain kartasta katsottua ylimaaraista lenkkia tuli ainakin 5km. Tata kirjoittaessa aamulla jaloissa on mukavat rakot ja kroppaa sarkee mutta ei urheilun pida helppoa ollakaan. Postitan kuvia jossain vaiheessa kun kerkean.
Ilta sujui muutaman oluen ja biljardin merkeissa muutaman tyypin kanssa hostellilta, ja sain ensimmaisen kunnollisen korealaisen ruokakokemuksen paikallisten kanssa. Tilattiin lajitelma jos monenlaista ruokaa, lihat kypsennettiin itse kaasun paalla. Todella herkullista, ei voi muuta sanoa. Tana iltana pirskeet joten ei muita suunnitelmia kuin toipua kiipeilysta ja illalla sitten joukolla jonnekin.
