Hostellini sijaitsi aivan vanhankaupungin muurien ulkolaidalla, ja löysin sinne hyvien ohjeiden saattelemana ensimmäisellä yrittämällä. Muut huonetoverini eivät näin olleet tehneet kun jälkeenpäin asiaa tiedustelin vaan olivat hortoilleet kapeita katuja ensin ristiin. Joka tapauksessa, saapumiseni majapaikkaan tapahtui sateen saattelemana ja kuulin koko kesän olleen säiden puolesta normaalia arvaamattomampi.
En antanut säiden lannistaa, välillä tuli rankastikin vettä mutta auringon pilkahdellessa lähdettiin hostellista kootulla porukka kiertelemään kaupunkia ja nimenomaan sitä ympäröiviä valleja, joka on ehdoton must-see Dubrovnikin visiitillä. Autoilu vanhassakaupungissa on kiellettyä, ja muurin kiertäminen onnistuu vauhdista riippuen n. tunnissa sopivasti pysähdellen jos siltä tuntuu. Matkaa kertyi ainoastaan 2km, mutta jyrkät nousut ja +26 noussut lämpötila huolehtivat ettei tullut kylmä.
Hintatason puolesta Dubrovnik on kalleimmasta päästä mitä Kroatiaan tulee, paikallinen "Riviera" joten budjetissa pysyäkseen matkailijan kannattaa tiedustella paikallisilta parhaat ruokailupaikat ja jättää turistirysien läheisyydessä olevat tyrkyt väliin. Näin itsekin pitkälti toimin, enkä onnistunut polttamaan massiivisia määriä rahaa kahdessa päivässä joita kaupungissa vietin.
Olin ollut siinä luulossa että elokuun oltua jo ohi, turistit olisivat häipyneet jo takaisin töihin mutta väärässäpä olin: kaupunki kuhisi edelleen kuin muurahaiskeko. Tästä syystä lähdin kävelemään myös vanhankaupungin ulkopuolella ottamaan kuvia ja vain istuskelemaan kalliolla katselemassa merta ja kuunnellessa sen pauhua. Teki kieltämättä hyvää. Tästä kierros jatkui seuraavaa etappiani Bosnian puolta kohti, johon olin järjestänyt bussikyydin hostellin kautta. Noin 3h matkan päässä sijaitsee kaupunki nimeltä Mostar, josta enemmän seuraavassa päivityksessä.
