Koska saavuin kaupunkiin vielä valoisan aikaan, tsekattuani huoneeni (tällä kertaa oma) kävelin lähikortteleita ympäri nostamaan rahaa ja löysin kuuluisan Latinalaisen sillan, joka oli tapahtumapaikkana Gavrilo Pricipin ampuessa Franz Ferdinandin 1914. Siitä lähtikin sitten sota käyntiin ja se olisi turhan pitkä juttu tässä kerrattavaksi. Hieno silta kuitenkin, ja tärkeä osa kaupungin ja kansainvälistä historiaa.
Nukuttuani yön yli, lähdin anivarhain raitiovaunulla kohti tunnelimuseota joka sijaitsi lentokentän lähistöllä. Koska en halunnut törsätä opastettuun kierrokseen, matkustin ensin 35min raitiovaunulla ja odottelin vaihtoa bussiin ja kävelin loppumatkan museolle joka sitten lopulta löytyikin ongelmitta. Erittäin mielenkiintoinen paikka, näytteillä oli tavaraa Sarajevon saarrosta 1992-1996 sekä tunnelista kertova video. Alunperin 800m pitkästä ja 1,6m korkeasta tunnelista suurin osa on jo sortunut, mutta 20m pätkä oli yleisölle avoinna. Kyseinen tunneli oli elintärkeä kuljettaessa ihmisiä, ravintoa, aseita ja muuta tarpeellista saarron aikana kaupunkiin ja sieltä pois.
Sattumalta keskustaan paluumatkan varrelle osui vielä myös historiallinen museo, jossa kipaisin kiertelemässä näyttelyt läpi. Tämä valotti vielä entisestään mitä kaupungissa tapahtui Bosnian sodan aikana, ja esillä oli mielenkiintoista 90-luvun tavaraa. Toinen näyttely kertoi 1914 tapahtumista ja Bosnian roolista I maailmansodassa, ja oli myöskin kiinnostava. Näistä museoista täytyy sen verran sanoa, että en niitä yleensä roppakaupalla kiertele mutta nämä vaikuttivat hyviltä karusta ulkoasustaan huolimatta ja pääsyliput olivat erittäin edulliset verrattuna mihin tahansa muuhun Euroopan maahan.
Majapaikkani sijaitessa aivan ytimessä Turkkilaisessa korttelissa, kävelin iltasella Keltaiselle linnoitukselle tietenkään sitä heti löytämättä. Selvitettyäni itseni oikeaan suuntaan, avautuivat eteeni hienot näköalat yli kaupungin. Auringonlaskua odotellessa hörppäsin turkkilaista teetä ja nappasin muutamat kuvat ennen paluuta kauppakortteleihin. Mukaan tuolta tarttui pari kauluspaitaa edulliseen hintaan, mutta tinkaamaan en päässyt!
Tätä kirjoittaessa vietän viimeistä päivää Sarajevossa, kiertelin aamulla joen toista laitaa syömässä kanaburriton jonka jälkeen kävin Despićin talossa joka sijaitsi hostellin läheisyydessä. Pivnica HS -nimisessä ravintolassa kävin maistamassa parit panimo-oluet. Hyvältä maistuivat ja miellyttävä paikka muutenkin, vaikka olen nähnyt parempaakin palvelua. Oluen hinnasta ei tarvitse Balkanilla muutenkaan olla huolissaan, tuopin tai pienen lasin (0,33) hinnat keikkuvat 1-1,5 eur välillä. Huomenna lähden aamulla kohti Serbiaa ja Belgradia,
jota ennen täytyy etsiä vielä ruokapaikka illaksi ja aloittaa kamojen pakkailu seuraavaa etappia varten.
