Perilla odotti trooppinen mutta ei liian kuuma ilma. Huomasin heti ensimmaisena paivana etta keli tulisi olemaan lammin mutta valitettavasti pilvinen, joka tarkoitti suurimpien nahtavyyksien eli Cristo Redentorin seka Sokeritoppavuoren osalta hukkareissua. Tata kirjoittaessa en ole viela menettanyt toivoa ja olen varannut huomiselle retken johon Cristolla kaynti sisaltyy, keli olkoot mika hyvansa. Kun palaan Argentiinasta niin on viela aikaa ja mahdollisuus nahda maisemat jos talla kertaa ei onnistu.
Mita tulee Rion vaarallisuuteen niin toki on paikkoja joihin ei kannata menna mutta terveella maalaisjarjella parjaa. Liikekeskustan alueelle ei ole viikonloppuisin asiaa, mutta tanaan siella pystyi turvallisesti kavelemaan monta tuntia . Ipaneman ja Copacabanan alueella on aika vahva poliisin lasnaolo, juurikin turistien takia joten suurempaa huolta ei sen puoleen ole. Toki jos tavaroitaan haluaa esitella niin alta aikayksikon niista varmasti eroon paasee.
Ipaneman hiekkaranta on kylla pahuksen hieno, Dois Irmaos (kaksi veljea) mollottavat vieressa kun aalto paiskaa rantaan. Aurinkotuolit ovat halpoja ja vesi oli sopivan viileata, ja lampoa riitti pilvenkin lapi. Nilkat ja jalkapoyta pamahtivat heti punaisiksi kun en niita alynnyt rasvalla suojata.
Huomenna tosiaan retkipaiva, sopuhintaan haku hostellilta ja kiertelemaan pienemman porukan kanssa muita nahtavyyksia, erityisesti sademetsa kiinnostaa paljon koska tykkaan luonnossa liikkua. Keskiviikkoaamuna lennan Buenos Airesiin katsomaan loytyisiko sielta oikein hyva argentiinalainen pihvi ja lasi punaviinia kyytipojaksi.
Paivitys 6.11.2012: Cristo Redentorilla ja Sokeritoppavuorella tuli kaytya, maisemien kanssa oli sitten vahan niin ja nain. Paivassa oli paljon hyvaakin, Santa Teresa, Lapa ja Tijucan sademetsa. Naista kuvia lisatty nyt.
