Kranj

Viimeinen kaupunki ennen lähtöä Balkanin kierrokselta oli Kranj, Carniolan historiallinen pääkaupunki. Noin 50,000 asukkaan kaupungissa oli helppo liikkua jalan paikasta toiseen, mutta hostellia en meinannut ensin millään löytää. Hetken miettimisen jälkeen poikkesin oikealle kadulle ja hieno majapaikka olikin kyseessä. Mahtava henkilökunta opasti minut heti kaupungin nähtävyyksiin kartan kera, ja pääsin jopa omaan dormiin koska kovinkaan kiireistä heillä ei ollut. Lähistöltä löytyi kebabrulla iltapalaksi ja krokotiilipubista paikallinen olut kyytipojaksi.

Yön yli nukuttuani lähdin siis kaupunkia kiertämään. Aloitin tutustumalla kaupunkia halkovaan kanjoniin, vain Luxembourg Euroopassa on rakennettu samalla lailla kanjonin ympärille kuten Kranj. Edellispäivän järvivaellukset painoivat jaloissa joten otin rauhallisesti ja painelin keskustan kirkon tietämille cappuccinolle ja nappasin kuvan France Prešerenin patsaasta. Kyseinen herra on Slovenian kansallisrunoilija ja sekä hänen kotitalonsa että hautansa sijaitsevat Kranjissa.

Ennen lounasta poikkesin kaupungin modernissa kirjastossa, jossa pääsi käyttämään nettiä ilmaiseksi. Lounaspaikaksi valitsin turisti-infon lähellä olevan ravintolan jossa oli loistavaa hapankaalipossua, kylkiäiseksi punaviinilasi ja kuppi teetä maksoi yhteensä vain reilut 9 euroa. Tarkoitukseni oli mennä iltapäivällä viiden aikoihin opastetulle kierrokselle Kranjin tunneleihin joten paikasta oli lyhyt matka kävellä aloituspisteeseen.

Satuinkin sitten kierroksen alkaessa olemaan ainut osanottaja, joten sain erittäinkin yksityiskohtaisen kuvan kaupungista käveltyämme oppaan kanssa kohti tunneleiden sisäänkäyntiä. Vuonna 1944 rakennetut tunnelit ovat saksalaisten tekosia mahdollisia sodanaikaisia pommituksia varten. Näitä ei koskaan kaupungin kohdalle onneksi sattunut ja hieno vanhakaupunki säilyi vahingoittumattomana. Tunnelit ovat nykyisin kaupungin tunnetuin turistikohde ja mielenkiintoinen paikka.

Kävelimme tunneleita pitkin joita suoraan kaupungin alla 15-20 metrin syvyydessä oli n. 1300 metrin matkalta. Väestönsuojat, kattoon muodostuneet stalaktiitit ja käytävälle kootut kivinäyttelyt tuli nähtyä ja hommasta sai tosi paljon irti opastuksen ansiosta. Luolastossa on mm. luolasalamantereiden (jotka ovat sokeita) lisääntymiseen tarkoitetut tilat joihin vain asiaan perehtyneillä biologeilla on pääsy ettei kyseinen prosessi häiriinny.

Tunnelikierroksen päätyttyä kävelimme rappusia pitkin takaisin vanhaankaupunkiin ja näimme hienon auringonlaskun näköalapaikalta jota en ollut aiemmin kaupungissa hortoiltuani onnistunut löytämään. Sitten olikin jo aika siirtyä bussiaseman suuntaan ja kohti Ljubljanaa jossa vietin vielä yhden päivän odottaessani lentoa, mutta tuosta kaupungista ja sen tarjonnasta kirjoitinkin jo aiemmin. Pikkukaupungeissa on oma viehätyksensä, ja Kranjia voi suositella lämpimästi!