Da Nangin lentokentta sijaitsee 2km keskustasta lanteen, ja on Vietnamin kolmanneksi liikennoidyin. Vietnamin sodan aikaan lentokentta oli yksi maailman vilkkaimmista, amerikkalaiskoneiden kayttaessa sita hyvan strategisen sijainnin takia lentotukikohtana. Lento Saigonista Da Nangiin kesti tunnin ja sujui ilman suurempia turbulensseja, vaikka nousukiito tapahtui kaatosateessa.
Jostain tuntemattomasta syysta koko paivan olo tuntui kummallisen heikolta, ja iltaan mennessa oli jo selvaa etta kuumetta oli noussut jonkun verran. Majoituin Hoa's Place -nimiseen paikkaan lahelle rantaa ja iskin korttia illalla australialaisen seurueen kanssa. Nukkumaan mennessa olo oli jo sen verran hutera etta oli parempi levata.
Da Nang ei ole turistirysa kuten esim. Nha Trang ja vaikka onkin Vietnamin kolmanneksi suurin kaupunki, ranta ei ole viela taynna viiden tahden hotelleja ja muita turistihoukutuksia. Lisaksi taalta on hyvat yhteydet seka etelaan etta pohjoiseen.
Koska olo oli voimaton, pari ensimmaista paivaa meni taysin levatessa, ja syodessa hyvin. Hoa itse (majatalon pitaja) tekee sapuskaa joka ilta 2 eurolla nuppi koko porukalle, ja ruoka on maittavaa ja hyvaa. Erittain ystavallinen ja avulias kaveri.
Viime yona tunsin kuumeen laskeneen ja olo on jotensakin parempi. Lahdin aivan lahelle katsomaan paikkaa nimelta Marble Mountain. Paikassa on luolia ja mahdollisuus hyviin nakoaloihin yli Da Nangin. Luolissa jaksoin viela jotenkin konyta ympariinsa, ja ostin jo lipunkin mennakseni nakoalatasanteelle mutta muutaman rappusen jalkeen olin totaalisen puhki enka voinut jatkaa ylospain. Jaksan kylla kavella tasaisella mutta viela ei pysty fyysisiin suorituksiin. Pakko siis viela tanaan huilata, onneksi keli on pilvinen. Mahdollisesti huomenna Hoi Aniin jos kunto sallii, jos ei niin sitten ei.
